lauantai 31. joulukuuta 2011

It's time wrap up the year 2011. Thank god.

 Vuosi alkaa oleen lopuillaan ja huhhuh mä vaan sanon. On aika huokasta helpotuksesta, koska tää vuosi on pitäny sisällään sen verran itse sekä muiden aiheuttamaa paskaa, että hyvä kun pieni ihminen tästä on selvinny. Mutta nyt elämä on paremmin kun koskaan, ja on hyvä startata vuoteen 2012. Mulla on oma turvallinen kainalopaikka taattu oman murun viekussa ja kaks työpaikkaa, kesäks duunit tiedossa ja muutenkin taas erilainen elämänilo ja suunnitelmia eteenpäin. Mullon hyviä ystäviä mun rinnalla ja oon ilonen, että ne on niitä samoja, joita on aiemminkin ollut, mutta myöskin uusia aivan huippuja tyyppejä on saanut tavata. Mulla on välit kunnossa jokaiseen mun perheenjäseneen ja en oo menettänyt ketään läheistä. 
Vaikkakin asiat on aivan täysin erilailla kun vuoden alussa ja niin kaukana siitä, miten niiden piti olla, oon nyt onnellisempi, kun kertaakaan tänä vuonna. Mun on hyvä olla.
Bongasin tän haasteen Oprin blogista ja aattelin väsätä iteki, kun oli osuvia kysymyksiä. Näillä on hyvä niputtaa vuosi 2011.
 
1. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana? Todella paljon, erilaiset muutokset on kasvattanu ihmisenä. Kuulostaapa kliseeltä, mutta niin se nyt vaan on! Nyt alkaa myös oleen se "olen oma itseni"-olo :)

2. Oletko lihonu?
Vähäse, kai, mutta kuka niitä laskee!

3. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
Noup, enkä koskaan aiemminkaan.

4. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
Jep, kauan ja suuresti himoitsemani leiman, jolla on aivan henk.koht. merkitys, joka sai vielä uusia ulottuvuuksia tän vuoden sotkuista.


5. Kuka oli paras uusi tuttavuus? Toni.<3 Ja koko Viikinsaaren porukka, mukaan lukien ponityttö-Sofia.<3 Myöskin Haraldin työkaverit on ihan huippuja!

6. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
En tehny lupauksia, koska aattelin jo fiksusti, etten kumminka niitä pidä :D

7. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei.

8. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei kukaan niin läheinen, että hautajaisissakaan oisin ollut.

9. Missä maissa kävit?
Virossa. Muutamaankin otteeseen. En mä sitten muualla :D

10. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?
Kesäloman, tai ainakin lomareissun jonnekkin.

11. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?
11.11.11, koska silloin tapasin Tonin.<3

12. Vuoden suurin saavutuksesi?
Valmistuin sekä ravintolakokiksi että ylioppilaaksi. Sain haluamani kesäduunin Viikinsaaresta.

13. ...ja suurin epäonnistuminen?
Parisuhdejuttuja.

14. Kärsitkö vammoista?
No en mistään fyysisistä :D

15. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
160cm levee jenkkisänky.

16. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Varmaan vaatteisiin ja ruokaan. Myös johonkin turhuuksiin. Tai oikeestaan vuokratakuisiin/vuokriin!! En muuta pitkään aikaan, jos muutan, niin tahdon omistusasunnon!!

17. Mistä innostuit eniten?
Kesäduunista saaressa.

18. Vuoden 2011 ihmiset:
Sofiat, Haraldin porukka, Viikinsaaren porukka, Toni.

19. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
No mä oon varmaan onnellisempi. Tai siis oonkin, koska hymyilen jatkuvasti, mullon kaikki hyvin! :)

20. Lihavampi vai laihempi?
Kai se oikeestaan samoissa luvuissa pyörii.

21. Rikkaampi vai köyhempi?
Rikkaampi. Onneks niin! :D

22. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Nähdä tiettyjä ihmisiä. Niin ja töitä ois tossa syksyllä voinu tehdä enempi. Mut sitte taas toisaalta ois voinu nauttia kesällä vapaista enemmän.

23. ...entä vähemmän?
Valehdella. Ja tapella.

24. Miten vietit joulun?
Aatto isällä siellä olevan perheen kanssa syöden ja yhteistä aikaa viettäen ja joulupäivä äitillä syöden ja yhteistä aikaa viettäen. Molemmissa paikoissa lahjojen jakoo ja ihanaa aikaa perheen kanssa. Voiko olla parempaa? :)

25. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
Eiköhän kaikki asiat tapahdu jostain syystä. Tottakai oisin voinu hoitaa eron pikkusen mallikkaammin, mutta virheitä tulee tehtyä. :(

26. Rakastuitko vuonna 2011?
<3

27. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
Ei yhtään yhden illan.

28. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Greyn Anatomia, Täykkärit, Sons Of Anarchy

29. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En, en muutenka ehkä koskaan vihaa ketään.

30. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Ainut kirja, jonka ees luin, Aamunkoi. Voi että miten vähän on tullut luettua. LUPAUS ENS VUODELLE: LUE ENEMMÄN!

31. ...entä musiikillinen löytö?
A Thousand Bright Tomorrows, Adele, Johnny Cash, Jet, Aimee Mann, jne jne. Voi kyllä niitä riittää. On ihana laajentaa musiikkimakuaan vaikka joka päivä!! :)




32. Mitä halusit ja sait?
Uusia työpaikkoja ja oman vuokrakämpän Kalevasta. Myöskin Raunon, eli toisen rakkaan kisulini.<3

33. Mitä halusit, muttet saanut?
Ulkomaanreissu johonki lämpöseen. Niin ja ne leveet ikkunalaudat ja vanha lautalattia kämppään kitoos!

34. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
En osaa mennä sanoon, oon kattellu niin paljon hyviä. :)

35. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Olin töissä ja muutamilla töiden jälkeen.

36. Ketä kaipasit?
Ystäviä ja iskää.

37. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
Ystävät, äiti ja iskä. <3 Kiitos vaan siittä.


MUUTA:
1. Oletko joutunut tappeluun? No en fyysiseen. Muuten vähä liikakin.
2. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana? Liikaakin. :( :D
3. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin? Noo, valitettavasti joo, ja sitten taas kun ei muuten kaduta yhtään. Paha mennä sanoon juuta taikka jaata.

perjantai 30. joulukuuta 2011

Tuhkaa ja hiekkaa.

Eilisen asua täytyy vähän hokitella. Oli taas semmonen, missä pyörisin vaikka kuinka ja tykkäsin niin paljon. Myöskin tunsin itteni taas niin omaksi ittekseni, että morjestaa. Uus Nikitan nahkatakki tilattu PlanetSportista, housut Only, vyö Carlings ja huppuhuivi äitin tekemä.





Sitten lisää hokiteltavaa. Mä oon rakastunut. Oon kuunnellu Lassi Valtosen albumia nyt neljä päivää lähinnä aina ku pystyny ja oon ihan haltioissani. Se on niin erilainen, niin rento ja niiiiiin hyvä levy. Ehkä myöskin söpöä, kun sillä on ärrävika. Se vaan sopii ton levyn fiilikseen muutenkin. Aivan jotain niin mahtavaa!!

torstai 29. joulukuuta 2011

Joulun parhaat lahjat.

Huppuhuivi, tulee ahkeraan käyttöön. Kiitos äiti ja äidin taitavat kädet :)

Koru, joka on tästä lähtien aina kaulassa. Kiitos herra T.<3

tiistai 27. joulukuuta 2011

Ikimuistoinen jouluni.

Nyt, arkeen ja omaan kotiin palattuani, olen sitä mieltä, etten koskaan unohda tätä joulua tai tule sekoittamaan näitä muistoja muihin vuosiin. Voi että, mä vaan sanon. 

Aatonaattona isi nouti mut kotoo ja pyörittiin vielä viime hetken shoppailut ja ruokakauppareissut ja sitten nokka kohti Mänttää. Sää oli paska ja joulufiilis kaukana. Kumminkin perille päästyä mulle tuli jollain tapaa lämmin ja hyvä fiilis. En ollut kylässä, vaan olin käymässä mun yhdessä kolmesta kodista. Mulla oli hyvä fiilis. Höpöteltiin, valvottiin, valmisteltiin aattoa, luettiin vitsejä, oltiin koko perhe yhden pöydän äärellä, mikäs sen mukavampaa. 

Aatto alkoi perinteisellä saunomisella. Nautin ihan älyttömästi, sillä en täällä omassa kodissa pääse saunomaan. Sitten höyrimistä ja pyörimistä ruokien ympärillä, jouluisen vaatekerran päälleen sovittelua ja tonttulakki päässä, ympäri kämppää pyörimistä, levottomasti joulupukkia odotellen. 
Traditioksi muodustunut elokuva Joulupukki ja Noitarumpu tuli myös tuijoteltua, ai että se on mahtava, näin monen vuoden jälkeenkin!!
Tätä seuraavaa en koskaan tee. Nimittäin käy hautuumaalla. Mutta nyt kävin, koska siihen oli tilaisuus. Kävin toivottamassa mummulle hyvää joulua ja vein kynttilän haudalle, pari ikävän kyyneltäkin siinä vierähti.
Hautuumaalta kotiuduttua alettiin isin kanssa laittaan pöytää kuntoon ja kun koko porukka oli taas saman katon alla, alettiin nauttia ruokapyödän herkuista. Ja tulipahan muuten syötyä! Onneks joulu on kerran vuodessa, mä vaan sanon. 
Noooo, sitten se odotetuin hetki, joulupukki tuli kylään. Meijän pukki oli aika nuorehko, ja sillä oli komee apurikin, mutta oli ainakin hieman erilainen lahjojenjako :D
Mä en oikeestaan viitsi mainita lahjoistani muuta, kun että sain mitä halusin, koska en toivonut suuresti mitään. Tai sitten isäpuolta/veljeäni lainaten: "alle kymmenen pakettia, paska joulu" :D No ei nyt!!
Siinähän sitä aattoiltaa sitten jatkettiin, lapset innoissaan lahjoistaan, mummukin tuli kylään ja siinä sellasta hengailua ja muuta. Yöllä käytiin vielä hautuumaalla, isin veljen ja mun vaarin haudoilla, mä en kumpaakaan henk.koht. koskaan tavannut, mutta sen verran siellä haudoilla päätin, että kun joskus saan poikalapsen, niin hänen toinen nimi, tai etunimi tulee olemaan Juhani (tai Jussi).
Ja mä vaan haukoin henkeä kun päästin sinne hautuumaalle. Vau. Se oli niin kaunista ja kynttilöitä oli joka haudalla. Tuli sellanen olo, että täällä on ihmisiä, joita on rakastettu niin paljon.

Joulupäivä meni laulellen Singstaria, katsellen Sami Hedbergiä ja rentoutuen. Isoveli tuli tyttöystävänsä kanssa kyläileen iskällä ja kahviteltiin siellä, vierailtiin meijän sedällä ja sitten otettiin nokka kohti Tampesteria. 
Mä tulin poikkeen kotona, moikkaan kisuja ja ruokkiin ne, purkaan kamat, pakkaan uusiks ja nappasin mukaani myös erään miehen, jonka kanssa sitten suunnattiin mun äidille. Vietettiin siellä joulunjatkot, eli syötiin, juotiin ja pelailtiin Wii Fittiä. Aivan parasta ajanvietettä ja niin hauskaa :D Ei voi olla nauramatta, kun toinen tasapainoilee laudalla ja esim. hulaa siinä sitten!! Hauskaa oli, nauroin joulupäivänä enemmän, kun yhteensä tänä vuonna. Jaettiin myös lahjoja vähän, oon tottunu tähän jatkuvaan pakettien vaihteluun sitten sen jälkeen, kun porukat eros. Parhaimmillaan lahjoja on tullut neljänä eri päivänä. Nyt "vain" kahtena. Mutta edelleen, tyytyväinen olen, sain ne pienet asiat mitä olin toivonut ja yhden suuren, nimittäin 100e sponsoroinnin uuteen kameraan. SIITTÄ MEIKÄ ON ILONEN! :)

Tapaninpäivä vietettiinkin melko rauhallisissa merkeissä, yökkärit päällä ja rentoutuen. Koska oli pakko. Meillä ei ollut sähköjä Siurossa. Ollenkaan, koko päivänä. Mutta miten ihanaa olikaan vaan olla. Saunaankin pääs, kynttilänvalossa ja ihan rauhassa. Hengailtiin siis maalla ja maattiin sängyssä koko päivä oikeestaan, äiti ja isäpuoli alhaalla, minä ja toi mun "poikaystävä" yläkerrassa. Haha, koko talo oli niin hiljanen, etten muista koska viimeks olis niin rauhallista ollu ja semmosesta hetkestä saanu nauttia.

Tää päivä mullon ollu vielä vapaata ja oon edelleen vaan niin fiiliksissä siitä, miten ihana muutama päivä tässä nyt on takana ja miten en ikinä unohda tätä joulua. Tää on ollu kaikessa yksinkertaisuudessaan paras. Ei hössötystä vaan rauhaa ja rakkautta. Mä tykkään, eikun siis rakastan! :)

Tonttuilua.

Vitsienlukua.
Ai toi keskimmäinenkö ois meijän iskä?



LUNTA TULVILLAAN, eiku.

HERKKKKKKUJA. Nam.

Joulupukki ja noitarumpu. Voihan kekkuran käkkyrä.

Hautuumaa yöllisessä kynttilämeressä ja mummun hauta.


Joulun kruunu ja lahjakasat.


lauantai 24. joulukuuta 2011

Merry Christmas to y'all.

Nauttikaa, ruuasta, juomasta ja läheisistä ihmisistä. Rakkautta. Hyvää joulua kaikille! <3

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Kolme yötä jouluun on...

...laskin aivan itse. Tai no, en tainnu, eiköhän tää nyt lue joka maan perhanan blogissa :D

Mutta mä oon kipeenä kotona. Mun pitäis olla töissä, piti olla kahdessa paikassa tänään töissä. Mutta ei mentykkä. Ai siis mitä oon tänää tehny, no nukkunu, nukkunu, käyny Tammelassa lääkärissä ja paketoin joululahjoja. Sitte väsähdin. Kohta tarttis tehdä ruokaa ja sitte saankin jo käpertyä mun kotihoitajan viekkuun ja sairastella rauhassa, kun joku vähän passaa. No ei, mutta onhan se kivempaa sairastella, kun joku silittelee päätä ja keittää ne teet sun puolesta. 

Mutta mun joulustressi alkaa oleen ohi. Eilen sain lahjat hankittua, ihan kaikki. Ja oon kyllä tyytyväinen niihin, vaikka aika äkkiä ne onkin hutastu kokoon. Noh, ajatus on tärkein ja luulen, että kaikki ovat tyytyväisiä lahjaansa, varsinkin se tärkein, eli pikkuveli. Se tykkää, sen tiedän jo etukäteen! :) Hih. No mutta, enää tarttis siivota tää kämppä, että kisut saa viettää rauhaisan joulun täällä, ettei noi astiapinot ja pölypallot ahdista niitä ;) Eli saatan jättää siivoomisen väliin, en kumminka ole kotona koko viikonloppuna ja eihän kipeenä saa rehkiä. Noh, saas nähä jos ton huomisen saikkupäivän vielä hyvin käyttäis. 

Se jouluaatto sais jo tulla, tahdon lahjoa ihanat perheenjäseneni ja läheiseni. Mutta vielä kerran (haha, senkun näkis) mä pyydän, sitä lunta kiitos!!!

Tyttöystävähaaste.

Hmm, MouMoun blogista bongasin tämmöisen uuden uutukaisen haasteen, jossa pitäisi siis kertoa viisi faktaa tyttöystävänä. Innostuin haasteesta, koska tämä saattaa olla aiheellista näyttää eräälle elämässäni kohta 1,5kk pyörineelle miehelle, jota myös jossain kohtaa saatan poikaystäväksi kutsua.

1.Tykkään tehdä toiselle ruokaa.
Kunhan vaan se ei ole olettamus, että meitsi kokkaa ja mullekin tehdään joskus.

2. Minulta ei tarvitse kysellä lupia poikien iltoihin tai muihin omiin menoihin.
Saa niistä mainita, mutta luvat sikseen, kun en itsekään niitä kysele.

3. Motkotan turhasta, mutta osaan myös kertoa sen jälkeenpäin ja pyytää anteeksi.
Joskus se jälkeenpäin vaan on vähän turhankin jälkeenpäin.

4. Parasta mitä tiedän, on viettää iltaa juoden, syöden ja teeveen äärellä. 
 Katsottiin sieltä sitten jääkiekkoa, leffaa tai hömppää, kaikki käy. Seura merkitsee ja se tilanne.

5. Tykkään yllättää ja siitä, että minut yllätetään.
Niin ja ne yllärit voi olla vain suklaalevy kaupasta tullessa, kysymys "haluatko niskahieronnan" jne, ei mitään suurta vaan pientä arjen luksusta.

Jouluisin terveisin, miiinä!

maanantai 19. joulukuuta 2011

Lahjatavaraa ja joulujännitystä.

Voi ettien että. Minä, joka aiempina jouluina olen hyvin miettinyt syys-marraskuussa mitä kukakin saa lahjaks ja mitä itse tahdon, oon nyt melkosen kriisin keskellä, koska äsken napsautin nettikaupasta ensimmäisen lahjan jollekin muulle. Ja sekin oli semmonen, joka ehkä tulee joulun jälkeen, mikä ei haitanne, mutta ärsyttää pikkusen, siks toisekseen en oo varma ostoksestani. Noh, eiköhän se lahjan saajaa miellytä. Tää lahja oli vielä se ainut, jota mun ei siis todellakaan pitänyt ostaa. Siis kyseisen ihmisen lahja oli käväissyt mielessä, mutta kun ajattelin, ettei tässä vaiheessa vielä mitään lahjoja ostella, että se olis hassua. No, mutta hän tahtoo lahjoa mua, joten ihan tästä systä en voi jättää hankkimatta mitään. Ja kyllä mä oikeesti tahdon kovasti häntä muistaa, ihan vaan senkin takia, että hänen ansiosta mun loppu vuosi on ollut ihan huikee! :)

No mutta sitten olis vielä lahjat äidille (ja isäpuolelle), isälle (ja sen vaimokkeelle), isoveljelle ja pikkuveljelle. Normaalisti myös ihanaiset ystävät sais jotain, mutta en vaan pysty tällä aikataululla taikoon mitään ihmeellistä, joten en ressaa niitä enempää. Tarpeeks päänvaivaa aiheuttaa jo noi "pakolliset". Oon ihan ihmeissäni, että miten mää oon ees päästäny tän tilanteen tämmöseks :o :D
Mulla on tasan huominen ilta ja perjantai-aamupäivä aikaa käydä tekemässä hankitani ja paketoida ne. Oon niin hukassa, että morjensta pöytään! 

Mä olen myös ihan hukassa mun joulun suhteen. Lunta ei näy mailla eikä halmeilla ja oon viettämässä joulua niiiiiiiiiiiiin erilailla, kun mihinkä oon tottunu viimeset 6-7 vuotta. Olen aina ollut äidillä joulun, serkkujen, velipuolien, veljen jnejne kanssa, porukkaa on ollut ympärillä, äidin kodissa, tutussa ja turvallisessa ympäristössä, jossa jouluun on valmistauduttu koko joulukuu. On höpötelty lahjoista, koristeluista, ruuista ja muusta. Nyt mä vaihdan tän kaiken jouluun isin luona, sen vaimokkeen ja vaimokkeen lasten kanssa. Mun mummu on siellä myös ja kaikista rakkain pikkuveli. Mutta mua jännittää. oon ihan pihalla, että mikä joulu, kun ei siittä oikein oo ollut edes mitään puheita. En tiä, miten voikaan olla tämmönen tilanne. No mutta mä yritän ihan hirveen kovasti tässä virittäytyä joulutunnelmiin ja silleen. Kyllä siittä joulusta ihana tulee, ja saan osteltua lahjatkin kaikille. Kyllä. Näin on.

Nyt sitä lunta ja joulufiilistä. Kiitos.

Kuva täältä.
Ja voi kuinka toivoisin, että olisin saanut vaan äänet tänne, mutta tekninen osaaminen petti. Tulkoon joulu.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

It's finally over.

Tänään rakas ravintolatyöntekijäkaarti huokaisee helpotuksesta, kun vuoden kiireisin aika, pikkujouluaika saa päätöksensä. Mitä nyt muutamat tullaan näkemään vielä ens viikon puolella ja tietenkin ravintola-alan ammattilaisten omat, railakkaat juhlinnat sitten vuodenvaihteen jälkeen. No mutta, asiaan siis, mekin vietettiin nyt sitten meijän pikkujoulut tyttöjen kesken. 
Ja tässä tiivistettynä, ruokaa, juomaa, aliasta. Naurua riitti, vattalihakset kipeenä ja vedet silmissä sai nauraa. Oli niin huippua. Höpöteltiin, laittauduttiin ja suunnattiin Tampereen yöhön, Passionin kautta Rumaan. Seurana meillä oli ystävieni tuttuja miehiä ja hauskaa oli. Eka, muttei todellakaan vika kerta Rumassa. Tykkäsin. Oikeestaan vaan mullon siittä paikasta eilisen perusteella vaan yks sana, maljakko. Miettikääpä sitä sitten, tai bongatkaa jotain tuosta alias-kuvasta. Mulla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Aiai.




Mutta nyt näistä aamun hiljaisista pikkujoulun jälkeisistä tunnelmista paljon jaksamisia kaikille tohon loskapaskasäähän ja rauhaisaa joulun odotusta (jaa niin mitä rauhaisaa, kun kaikki on tekemättä ja lahjat ostamatta ja niin pois päin). 
Ps. Mullon maailman upein tonttulakkipipo. Rakkautta.<3

perjantai 9. joulukuuta 2011

Viikkokatsaus.

ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.
Hirveä syyhy kirjottaan ja asiaaki olis millä mitalla ja kaikkee kivaa on tullu tehtyä ja osteltua jnejnejne, mutta en oo jaksanu viime aikoina naputella koneella yhtään. Töihinnukkuuntöihinnukkuuntöihinnukkuun ja sitä rataa, johonki väliin on kerenny jotain muutaki, mutta ihan pirun vähä ja neki jotain pakollisia kaupassakäyntejä ja siivoiluja ja pyykinpesuja. Morjes ku kyrsii, vaikka kivaa onki, että on töitä ja muutenki. Sittenku oppis sen ein sanomisen jalon taidon, niin meitsi olis onnelline, ois vapaataki joskus, muttaku määhän vaan en pysty sanoon ei töille, jos ei oo mitään erikoista suunnitteilla ja joskus se "erikoinenkaan" ei estä. Kertokaas mulle nyt, miten sen oppii ja oonko huono ihminen, jos tahdon pitää vapaan, että voin vähä nähdä ystäviä, viettää vaikka pikkujouluja tai kunhan vaan rentoutua, yksin taikka yhdessä. Murr, mulle tulee huono omatunto, jossen sillon mene töihin, jos soitetaan. Kyllähän muutki joustaa ja niin päin pois.. Ja selviäähän ne ilman mua, mutta ku tuntuu, että siellä on si joku hirvee rysä ja paniikki ja oon paha ihminen ku en mee auttaan.. Ah, mutta saimpahan vähän avauduttua, oon pyörittäny tätä päässäni ihan liikaa.

Tässä on taas tapahtunu kaikenmoista, ollu Itsenäisyyspäivää ja viime viikonloppuna mun yks parhaista ystävistä, Pilvi, tuli takaisin Tanskan-matkaltaan ja lauantai-ilta meni hänen ja Varpun, toisen mun hyvän ystävän kanssa :) Tuli vähä katteltua Nokian ja Tampereen yötä, minä tosin kuskin roolissa. Mutta ihanaa oli viettää tyttöjen kanssa aikaa, pitkästä aikaa!!

Sitten mä lähinnä oonkin ollu vaan töissä ja töissä, uutta oppii Pressolla kokoajan ja Ylöjärvi on Ylöjärvi, siellä tykkään vaan käydä, aamuherätyksistä huolimatta..! Yhden vapaan mä tossa vietin siis 6.12. ja tulipahan vietettyä erilailla tää Itsenäisyyspäivä, kun mikään aiemmista. En edes katsellu Linnan juhlia, koska päätin lukea lehdistä kaiken oleellisen, eli kamalimmat ja kauneimmat puvut. Noh, sen sijaan pääsin näyttään kokin lahjojani eräälle miehelle, ja miten se nyt olikaan, tie miehen sydämeen ja niin edelleen ;) Kävin myös samaisen miehen kanssa katteleen ilotulitusta Tampereen keskustassa, vähänkö oli hieno!! Muuten koko päivä tuli vaan chillailtua ja vietettyä ihan laatuaikaa, tykkäsin!! <3

Nyt on perjantai, ja illan suunnitelmat piti olla selvillä, tyttöjen pikkujoulua ja baarireissu. Noh, eipä niin käynytkään, mutta ei mulla silti ihan paskaakaan tekemistä ole, tästä kohta suihkun ja muitten laittautumisten kautta Tammelaan, josta sitte kaupunkiin katteleen A Thousand Bright Tomorrows-nimisen yhtyeen keikkaa Bar Vikkulaan. Käykääs kuunteleen tekin, muhun ainakin iskee ja kovaa..!
Iltaan kuulu myös äitin vierailu, se kävi laittautumassa pikkujouluihinsa täällä mun kämpillä, höpöteltiin ja juotiin glögiä. Nyt se sitte lähti ja mää möllötän yksinäni täällä, kuuntelen musiikkia ja mietin, että josko tästä siirtyis suihkuun. Väsyttäskin perkele, mutta ei kai kukaan tähän aikaan enää mitää päikkäreitä ota.

Niijoo ja suurin syy mun väsymykseen, eilinen reissu Pispalan Pulteriin! Kävin safkaamassa siellä ja moikkaan ystäviä. Yks on siellä työssäopinjaksolla ja kaks töissä tarjoilijoina. Söin, ekaa kertaa siinä paikassa, ja rakastuin. pihviä, pippurikastiketta, ranskalaisia, paistettua sipulia, ihan älyttömän hyvää!! Meen kyllä toistekin, sielä pitää ainakin maistaa pippuripihvi, on meinaan laajalti kehuttu. Pulteri vaan ei oo ehkä niin arvostettu paikka, kun se ruokansa puolesta vois olla. Sehän on sellanen lähiöpubi, kaupunginosa-kuppila, jossa on kantikset ja ne ketkä istuu siellä päivästä toiseen tuopin ääressä. Pidin ite sitä ihan räkälänä, enneku kavereiden kautta siihen tutustuin. Nyt on vaan positiivista sanottavaa ja oottelen, koska seuraavan kerran menisin syömään. Lisää raporttia kuvineen siis silloin.


Mutta nyt mä ryhdistäydyn ja painun suihkuun. Jospa mä taas palaisin pian asian kanssa, ehkä jopa huomenissa, meinaan asiaa riittäis taas kaikesta, muumuassa tosta ihanasta säästä (joojoo ei toi loskapaskasade ole niin ihanaa) ja joululahjahommista jne. Lumista viikonloppua kaikille, mä oon ainaki vaan tyytyväinen tosta valkeesta maasta!! Olkaa tekin! :)

perjantai 2. joulukuuta 2011

I'm dreamin' of a white christmas.


Nonii joulukuun puolella mennään jo hyvää vauhtia. Kalenterista on avattu kaks luukkua ja oon jo vähä joulutäpinöissä. Mullon ehkä hienoin ja herkuin joulukalenteri, mitä kaupasta saa, meinaan salmiakkikalenteri. Siinä on isoja halvan salmiakkipaloja ja vähänkö ne on herkkua!! Mmmm. Siks toisekseen, se on aika hauskan näköne! Hyvä piristys aamulla, hauska kuva ja hyvää salmiakkia. 
Mä kyllä mietin, että ostaisin myös suklaakalenterin, mutta en taida kehdata ;) Ens jouluks si salmiakkisuklaakalenteri?
Koristelin myös tätä kämppää vähän, tein kivan jouluvalotsydeemin olkkarin ikkunaan ja laitoin mun ainoot joulukoristeet eli ihanat norjalaista käsityötä olevat lasienkelit siihen viekkuun. Keittiössä mulla onkin jo valot ikkunassa ja joululiina olkkarin pöydällä, mitä vielä, joulukuusta ootellessa ja niin pois päin..



Mutta missä se on se valkee joulu. Vettä tulee ja kaikkia ....tuttaa ja niin päin pois. Inhottavaa tommonen synkkyys ja märkyys ja äää, joulua nyt kehiin, ei se joulufiilis tuu pelkillä koristeilla ja kalenterilla. Ni!

 Hmm. Voin sanoo, että oo paljon nappaillu ees kirjotella tässä, kun oon ollu työpäivien jälkeen rikkipuhkipoikki ja hirvee migreeniputki (koko viikon kestänyt) ollu tässä. Niin ja on mulla ollu sitten seuraakin täällä, ja en viittis naputella, ku seura on hyvää ja makoilen mielummin sohvalla toisen viekussa :) Hmh, voi ihmiset mä oon onnellinen!

Jotain mun viikon kiireysasteesta kertoo myös se, että tein eilen ekaa kertaa tällä viikolla ruokaa. Hetken päähänpistos ja tomaattikeitto tulilla. Oli muute aika hyvää, vaikka ite sanonki.

1. Huimasti aineksia, tomaattia, vuohejuustoo, tomaattimurskaa ja kermaa+mausteet 2. Kaikki kattilaan kiehuun 3. Soseeks ja krutonkeja kylkeen. Nam.


Pyykit pyörii koneessa toiseen otteeseen, kun ei niitä saa muka laitettua kuivuun ja tiskivuori kasvaa. Vähänkö oon ylpee itestäni, kun saan kaiken ton pois alta. Tän viikon ainut vapaa vaan sattuu oleen sunnuntai, jolle voi olla vähän paremmat suunnitelmatkin, mutta enköhän mää nyt yritä saaha jotain aikaseks ;) Ketä mä huijaan. No mä yritän, sen voin luvata!! 

Mutta joo, eipä tässä taas mitään tähdellistä asiaa ollutkaan, oikeesti ois asiaa ihan liiankin monesta asiasta, mutta yritän järjestää aikaa postailulle, koska sormet syyhyää näpytteleen, mullon vaan liian usein liian hyvää miesseuraa täällä. Meinaan nyttekki. Nimittäin mun pikkuveli. <3 Nyt me aletaan katteleen leffaa ja herkutteleen, ku tuhlasin omaisuuden kaikenmoiseen mässyyn, pitäähän sitä nyt pikkuveikkaa hemmotella, kun oon rikastunutkin tänään.  Veronpalautukset, gotta love it! <3
Ihanaa viikonloppua kaikille ja palataan taas, kun mä oikeesti rauhotun tän mun elämäni kanssa.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Ja tarinaahan riittää...

..ja siksi tiedossa kilometripostaus, mutta nyt on aika päivitellä kuulumisia taas. Viikon aikana on tapahtunu kaikkea ihan laidasta laitaan, jotain maailman parasta ja jotain maailman kauheinta, ei kaikkea pysty vaan käsittää, mitenkä elämä kääntyykin ylösalasin niin yhtäkkiä.

Torstai-perjantai olin töissä Ylöjärvellä, ja perjantai olinki sitte sopinu näkeväni mun hyvää ystävää Jonnaa. Töitten jälkee hengailin himassa ja alottelin yhtä pitempää postausta (siitä myöhemmin si), kunnes Jonttu tuli tänne päähän Tamperetta. Syötiin, juotiin ja katteltiin telkkaria. llan tarkotushan oli, että nähään ja otetaan ehkä parit. Noh, jossain vaiheessa iltaa lähettiin sitte Roosteriin. Meillä oli niin hauskaa, eikä kyllä tarttenu olla hetkeekä yksi, oli joko miellyttävää tai epämiellyttävää seuraa, mutta hauskaa oli :D Siellä soitti joku bändi Aerosmith-covereita ja oli ihan huippu. Tykkäsin ihan toooodella paljo! :) Ihan loistava ilta oli..








Iltaa seuraskin sitten hieman inhottavampi aamu. Tai voiko kutsua aamuks kello kahta päivällä. Lähinnä menin aamulla nukkuun, 7-8 aikaan. Miten, vaikka lähtee baarista pilkun aikaan, se venähtää aina noin, vaikka tuliski suorilta kotiin, tai menis jonku toisen kotiin, niinku perjantaina. Nomutta kuitenki, siittä "aamusta". Ihan ok olo, mutta vähä pää kipee.. Noh, krapulapääkivulla on tapana vaihtua migreeniin jossain kohtaa. Sitten makasinki sängyssä johonki neljään viiteen ja oli ihan kamala olla. Kaikki vähäkin valo satuu silmiin ja pyörrytti ja kuvotti ja sattu päähän. Ja ei, se ei ollut krapula, sen verran tunnen itteeni. Onneks mulla kuitenkin oli hoitaja, joka silitteli päätä ja haki särkylääkettä jne. Alkohan se si iltaa kohti helpottaa :) Ja onneks niin.

Lauantai oli kyllä silti ehkä turhin päivä ikinä, kuhan vaan maattiin. Illalla tosin tuli katteltua Walk the line, ihan huippuhyvä. Oon nähny sen aiemminki, mutta sillon en tienny kauheesti Johnny Cashista muutenka, nykysi ku tietää, niin ymmärsi elokuvaa paljon paremmin ja sai siittä irti paljon enemmän. Ja ihan vaan se Cashin musiikki. Tykkääntykkään ja tykkään. 

Sunnuntaina kävin äitillä syömässä. Oli ihana nähdä äitiä ja juoruiltiin sen kanssa joku pari tuntia, käytiin läpi sen uudet shoppailut jne. Mä rakastan äitiä, sen kans on ihan laatuaikaa aina :)
Sunnuntai käänty tosi ikäväks vaan, kun näin muutamia ystäviä ja kuulin, että eräs meijän tuttu, ja mun hyvän ystävän tosi läheinen ihminen oli tehnyt itsemurhan. Mä en pysty käsittään, miten niin käy. Ja tuntuu niin pahalta nähdä, kuinka oma ystävä on täysin rikki. Eikä pysty auttaan mitenkä, mutta tukena pystyn oleen.

Sunnuntai-ilta menikin sitten aika haikeissa tunnelmissa. Puhuin puhelimessa ystäväni kanssa ja lohduttelin. Mutta mitä tuollaseen voi sanoa. Mikään ei tunnu oikeelta tai tarpeeks ymmärtäväiseltä. Kaikki tuntu niin tyhmältä ja kylmältä. Mutta kai se oli pääasia, että toinen pystyy puhuun. En pystys kuvitteleen tilannetta itelle. Ja oon niin pahoillani sekä ystäväni että muitten tän miehen omaisten ja läheisten puolesta, ite kun en niin hyvin herraa tuntenu. Sytytin silti kynttilät muistolle ja olin hiljaa.

"Plans of what our features hold
Foolish lies of growin' old
It seems we're so invincible, the truth is so cold.

A final song, a last request

A perfect chapter laid to rest
Now and then I try to find a place in my mind.

Where you can stay,

You can stay awake forever.

How do I live without the ones I love?

Time still turns the pages of the book it's burned.
Place and time always on my mind.
I have so much to say but you're so far away."
Sunnuntai-maanantai välisenä yönä en nukkunu silmällistäkään, tiedä sitten miksen, ehkä valvotti toi tapaus, ehkä seuraavan aamun eka työaamuna Prismalla tai muuta, mutta en nukkunu hetkeekä. Mun kanssa yön valvo eräs herra, jonka kanssa onkin tullut vietettyä (ei voi sanoa nukuttua, kun niin ei ole) viimeset kuus yötä. Ei mitenkä suunnitellusti, mutta niinhän siinä vaan on sitten aina käyny. Enkä valita, ollut aika mukava viikko sen miähen kanssa <3 Mutta yö meni jutellessa, ihan kaikesta, miten onkaan niin helppo puhua jonkun kanssa, en oo kai koskaan kokenu mitään tommosta. Tai siis ainaka näin nopeella aikataululla, tämmönen päivä kerrallaan on aika onnistunu homma, ja saa pysyäkin näin. :)

Maanantaiaamun koittaessa meitsi lähti ekaan työvuoroon Presso & Rosse Expressiin ja päivän jälkeen pää tulvi tietoo ja huhhu olin sekasi. Mutta en yhtään väsyny, vaikka en ollutkaa saanu nukutuks ja päivä meni opetellessa uutta ja touhuillessa kaikenlaista. Loppuviikosta uusiks si opettelee, si pitäiskin jo osata ja alkaa tekeen oikeesti töitä :)


Mutta nytten mää vietän oikeestaan ekaa iltaa yksin hetkeen, kattelen salkkareita ja pötköttelen sohvalla, huomenna vasta kahteentoista töihin ja semmosta, jos vaikka kävis hoitaan asioita. Ens kerralla vähän lyhemmin, kiitos ja hei <3

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Kirppari- ja kaverikeskiviikko.

Kiva keskiviikko. Kirpparilöytöjä ja kaverilaatuaikaa. 




Elikkäs kirpparilta tarttu mukaan Leviksen toppi, johon ihastuin aikalailla, toimi tosi monen vaatteen kanssa, kun intouduin kokeileen. Niin ja makso se sen 5e, että johan oli kallista. :D Ja mä en yleensä osta mitään hetken mielijohteesta kirppikseltä, mutta nyt tuli ostettua tommonen joululiina olkkarin pöydälle. En tiä miks, mutta otin sen käsiini ja se kantautu ihan kassalle asti, hinnallahan se oli täysin pilattu, jopa 1e. :D Mutta se oli aika ihana, ja sopii tänne kämppään tuomaan joulufiilistä. Mun teki mieli ostella kaikkee muutakin, kun oon saanu kauan kaivatun kirppisfiiliksen takasin. Pyörin Bonuksella varmaan 1,5h, kävin pöydät läpi kunnolla ja tutkailin ihan kaikkee mielenkiintosta, kirjoja, levyjä, purkkeja ja purnukoita. Noh, koska oon jollain alitajuisella säästökuurilla (haha, yeah right) en sitten tuhlannu rahojani enempää, mutta jotenkin se ehkä harmitti. Taidan lauantaina tehdä kirpparikierroksen..

Kirpparikierroksen jälkeen käppäilin himaan vähän pidemmän kautta, ilma nyt oli mitä oli, mutta mulla oli niiiiiiin hyvä fiilis, että ei paljon haittaa mikään vesisade ja synkkyys! Heh :)
Neljän aikaan lähdin käpsiin Prismalle, jossa oli tarkotus törmätä mun ihanaan ystävään Sannaan, käydä kaupassa ja tulla mun kämpille. No näin tehtiin. Kokkailtiin ruuaks tortilloja ja juoruiltiin parisen tuntia. Ollaan nähty keväällä viimeks, ja kaikkee on kerinny tapahtuun, siis ihan kaikkee, molemmille. Mutta oli niin kiva nähä pitkästä aikaa, että juttua riitti :) 

Nyt mulla on pannari uunissa ja kattelen Greyn anatomiaa sivusilmällä, kynttilät palaa ja lasi vinkkua kädessä. :) Elämä on ihan huippua, tiesittekö?

Niin ja eilen mulla oli kiva ilta, johon kuulu sitä samaa hyvää seuraa, josta oon nyt aiemminki saanu nauttia, hyvää ruokaa ja hyvä leffa. En tiä johtuneeko tää mun ilosuus vaan tän ihmisen seurasta vai mistä, mutta eipähän ainakaan pahenna fiilistä yhtään. :)

Onneks tähän vuodenaikaan mahtuu kaikkia kivoja juttuja, piristäviä ostosreissuja, hyvää seuraa ja laatuaikaa. Niin ja kohta tää masistelukuukausi (vaikken ehkä enää saa kutsua tätä sillä nimellä) on ohi ja saan oikeesti alkaa odottaan JOULUA.

Loppuun vielä fiilistellään (rakastuin tähän biisiin, kun tässä taannoin kattelin Gleetä ja tästä syystä Glee-versio):



tiistai 22. marraskuuta 2011

Winter Hugs.

Mä en oikein oo aiemmin innostunu niistä Uggeista ja muista kopiotohveleista. Mutta sitten mää tallustelin äitin töppösillä tossa jotkut ajat ja nehän hurmas mut ihan täysin. Paitsi, että ne oli vaaleet ja tosiaan äitin, joka haluaa ne takasin. Noh, meitsi innostu sitten tilaan itelle jotkut vastaavat. Mä en todellaka maksa niistä aidoista, vaikka tiedän, että ne on parhaat laatuaan. Mutta ei näillä tuloilla.. Ehkä jossain kohtaa. Mutta nyt mä tyydyin halvempaan malliin, jonka bongasin brandos.fi-sivuja selaillessa. Tilasin itseasiassa kahdet kokeiluun, mutta ne toiset ei vastannu yhtää odotuksia. Mutta nää Friis & Companyn yksilöt mä nyt aattelin kotiuttaa, kun tykästyin. 




Hintakaan ei päätä huimannu, ja lompakkoon jäi vaan alle 50e lovi. Nää on tosi lämpöset ja tykkään suuresti tosta käännetystä reunasta. Ehkä just sen takia nää ei muistuta niitä kaikkia muita töppösiä, vaikka ei kai nääkään nyt hirveen erilaiset ole :D En tiä, tykkään silti ja jalat tykkää kun kunnon pakkaset alkaa. My winter hugs.<3

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Crushin' on someone.

Mulla ei pahemmin ollut suunnitelmia viikonlopulle. Ja voi miten loistava homma se oli. Mä oon viettäny ehkä ihanimman ja rentouttavimman viikonlopun pitkiin aikoihin. Ja näkisitte minkälainen hymy on tän tytön huulilla. Hmh, meitsi on onnelline.

Noh, perjantaina mä touhuilin himassa, siivosin ja muuta. Jotenki tuli tosi hyvä fiilis ku sai aikaseks jotain semmosta. Tulipahan kävästyä Ikeassaki, josta mukaan tarttu vähä tämmöstä pientä sisustuskrääsää, tuoksukynttilöitä ja muunmuassa jouluvalot! Meitsi oli ihan fiiliksissä joulukoristeista ja kaikesta semmosesta siellä, meinasin jo napata itelleni joulukuusen mukaan. Eli jonku muovihässäkän, mutta ei tänne kannata oikeeta kuusta hankkia, ku en ees oo täällä jouluna ja kissat vaan söis sen. Mutta jätin sitten kaiken sellaisen jouluhössötyksen (vielä) sikseen, koska mun joulu ja jouluaaton odotus alkaa 1.12. kun avaan ekan kalenteriluukun. Pitäis ehkä ostaa se kalenteriki, haaveilen jostain mars/fazerin sinisen suklaakalenterista. Tai ehkä salmiakki. Noh, vielä on aikaa hetki miettiä :D

Ja kerranki tän viikon aikana tuli laitettua päälle jotain vähän kivempaa ja mietittyä, eikä vaan niitä mitä kaapista löyty (niinkun työaamuina, jotain lämmintä ja mukavaa).
Ja tämmöseltä näytti:

Kaapista löytynyt, kesällä ostettu laukku, jota hieman rakastan ja kiilakorot, joilla voi kävellä miten kauan vaan :) Rakkautta.


Samaisella Ikea-reissulla kävin postista hakeen H&M-paketin, jota olin odottanu ja se tuli just sopivaan aikaan. Meinaan paketista löyty ihanuustakki, jolla kestän kaiken viiman ja tuulen ja pakkaset!  Ja löyty sieltä semmonen samanmoinen ruutupaita, ku aiemmasta paketistakin, mutta tällä kertaa sinisenä, täyttä rakkautta, voisin käyttää vaan niitä kahta paitaa!! Ja melkein on käytettykkin, nytkin se punanen päällä. Mmmm<3

Ihana karvahuppu, johon saan uppoutua ja kiva, kun saa ton vyötärön kiristettyä, niin on vähä muunneltava. :) Ja paita.<3 ja sen väri.<3
Mutta joo, perjantaina tuli si lähdettyä vähän kylälläkin pyörähtää, Prahassa käytiin juomaan muutamat oluet. Oli kivaa, seura oli hyvää ja sattumalta näin pikasesti Jannee. :)

Niin ja, seurasta puheen ollen, oon viettäny koko viikonlopun samassa, hyvässä seurassa. ;) Unikaveri ollu molempina öinä ja eilinen meni hengaillessa, sain tehdä jollekkin ruokaa taas ja kateltiin vaan telkkaria ja leffoja. Katottiin mm. Paranormal Activity 3, Bad Teacher ja Pihalla. Hmh, mullon niin rento fiilis vaan koko viikonlopusta, että lisää tämmösiä. Ei mitään vakavaa ja kukaan ei vaadi multa mitään, kaikki on vaan niin helppoo ja ihanaa. Niin mitä oon puhunu näistä mun tunteista. että heti hehkuttaa kaikkee ja kaikki on niin hyvi. Hah, mutta tää on ihanaa!! :P

Nyt mä jatkan tätä rentoilua yksistäni täällä ja katton hömppää tv:stä. Laitan kynttilät palaan, saatan maistella viiniä pari lasia tai ehkä glögiä, saas nähä. Illanjatkoja ja kaikkea ihanaa teille muillekkin! <3

tiistai 15. marraskuuta 2011

It's cold out there.

Nyt se iski. Kylmyys. Talvi oi tule jo, tule jo!! Aamulla sai skrapailla auton ikkunoita ja hengitys höyrys ulkona. Ja facebookissa oli "täällä tulee lunta"-päivityksiä, mutta missä on minun lumet täältä Kalevasta?

Jos mä jotain rakastan paljon, niin kunnon valkeaa ja pakkasrikasta talvea. Viime talvi oli ehkä huipuin ikinä!! Sait laittaa päälles niin paljon kaikkea lämmintä, että olo tuntu jo michelinukolta, mutta tiettekö, ei haitannu, koska niin joutu kaikki muutkin!! Tänä talvena on sitä paitsi jo pieniä suunnitelmia, joiden toteuttamista odotan. Muunmuassa matka tonne pohojoseen vieraileen mun rakkaan "isosiskon" luona :) odotan innolla!! Ja sitten pieni pakomatka kylmyydestä etelään, jotta osaa nauttia kaikesta siitä kylmyydestä ja talven ihanuudesta. Siitä Suomen winter wonderland-maisemasta, kun ikkunoissa on jääkukkasia ja kinokset kimmeltää ja kaikki näyttää ihanalta ja valoisalta, vaikka pimeetä onkin.. Hmm, voi että, haaveilen täällä vaan.

Ei mulla mitään erikoista kerrottavaa oo, kuhan kirjottelen ku taas, ylläriylläri, fiilistelen täällä!! :) Mulla on muutenki ihan huippufiilis, vaikak eilen käviki pikku kömmähdys työkkärihommien suhteen.. Noh, selvityksiä eteenpäin ja odotetaan, mitkä päätökset sieltä tulee.. Pahimmassa tapauksessa se siis vaan tarkottaa, etten saa massia sieltä ja saan karenssia 2kk.. noh, odotellaan.. En anna masentaa, koska mullon muuten kaikki hyvin!! :) Synkkä syksy on kohta selätetty ja mä oon saanu elämääni ihania ihmisiä ja uusia kivoja asioita. Maanantaina meen työhaastatteluun tohon vajaan kilometrin päähän, ja niiiiiiiiiin toivoisin, että saisin sen paikan. Oon niin happy feet-yli-ilonen ja pirtee nyt, että voisin rakastaa koko maailmaa. Hih :)

Ps. Niin siis mitään vaikutusta ei oo sillä, että on ihastusta ilmassa. :P

maanantai 14. marraskuuta 2011

Outfits and other stuff.

Mä oikein aina osaa lätkästä postauksiin mukaan näitä "noh, tällästä oli tänään päällä"-hommia, vaikka yleensä otankin kuvan, jos päällä on jotain mistä suuresti pidän tai jossa viihdyn. Jotenkin vaan kun ei tässä kirjotella mitään high fashion-tyyliblogia, niin tuntuu turhalta. Arvostan toki niitä bloggaajia, jotka näin tekee, itse tykkään suuresti nähdä, mitä muut päällensä pistävät ja miten asioita yhdistelevät. :)

Mutta pointsi tässä oliskin sitten se, että kootaan tähän yhteen hommaan nyt muutamia viimepäivien lemppareita.






Tämmösiä tällä kertaa. Noi on kaikki sellasia mukavuusvaatteita ja asuja, joissa viihtyy koko päivän, on ollu just sopivasti päällä ja on nauttinu olostaan. Ja mun mielestä on näyttänyki ihan kivalta :) 

Meitsi on taas niin onnelline. Elämä sujuu, raha- ja työasiat on mallillaan, tutustunu uusiin mukaviin ihmisiin ja nauttinu perheeni seurasta. Jos ja kun osaa iloita pienistä asioista niin huomaa iteki, ku hymyilee hölmönä täällä yksin kotona. Mut nyt teen jotain, mitä en oo iäisyyteen tehny ja alan kirjoittaan mun päiväkirjaan.
Maanantaista kuulee aina suurta valitusta, mutta mä oon ainaki tyytyväinen tähän päivään. Mukavaa alkanutta viikkoa to everybody! <3

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isi, mä rakastan sua.

Isiä on kaikenlaisia, omanlaisia, erilaisia. Jokaisella meistä omamme, lähellä tai kaukana, mielessä, sydämessä tai jossain muualla. Mun isä on pienen välimatkan päässä, nähdään mielestäni liian harvoin, mutta se on silti lähellä, aina mukana ja tallessa muistoissa, sydämessä. Se on mun isi. Ja mä sen tyttö. On ehkä väärin sanoa, mutta saatan rakastaa isääni enemmän kun äitiä. Mutta ehkä se on erilaista rakkautta. Ainakin eri tavoin osoitettua. Isä on mulle maailman tärkein henkilö, enkä pystyis kuvitteleen elämääni ilman sitä. Ja sitten joskus, kun isi ei enää oo tässä maailmassa, noh, mä en edes pysty ajatteleen asiaa, ilman, että nousee tippa linssiin. Mä toivoisin, että jokainen sais elämässään kokee isänrakkautta jossakin muodossa, sillä se on ainutlaatuista. 

Mun piti esitellä vain kaksi kuvaa, jossa ollaan isi ja mä. Mutta löysinkin kuvia etsiessäni jotain muuta, josta tahdon kertoa. Valitettavasti en sitä itseään voi jakaa, koska tahdon pitää pienen yksityisyyden tämän asian osalta. En tiedä miks, mutta löysin vasta nyt videoita mun lakkiaisista. Ja en voi uskoa sitä itkun määrää, joka pääsi, kun videot katsoin. Videot on kuvattu isän puheesta mulle. Isi itki, minä itkin, ja kaikki muutkin pyyhki silmiään. Se fiilis, kun iskä on musta niin ylpee ja kun se kertoo, miten paljon se mua rakastaa. Mä olen todella onnellinen omistaessani sellaisen isän.

Mutta on jotain, joka on vain iskän ja mun. Videoille tallentunut puhe on lähinnä sitä, ku iskä kokoo itseensä, eikä saa paljon sanottua. Mutta mun sydämeen on tallentunut se hetki, kun isi tahto reenata puhetta. Mä sain sillon kuulla koko homman ja itkettiin kaksin. Se oli meijän hetki. Sitä en pysty kertoon mitä se sano, ei ehkä kukaan edes ymmärtäis, enkä edes tahdo. Mutta se hetki muutti jotain meidän välillä. Mä en ollut enää pelkästään isin pikkutyttö, vaan mä tunsin, että iskä arvosti mua ihmisenä ja olisi jatkossakin mun tukena, tilanteessa kun tilanteessa. Mä olin onnellinen. Mulle oli siinä vaiheessa ihan sama pitäisikö isä enää puhetta muiden kuullen, sillä puhe teki muhun sellaisen vaikutuksen. Olin otettu ja onnellinen. Ja samalla varmistui asia, josta olin ollut hieman epävarma aiemmin. Mun isi oli edelleen mun isi ja mä olin sille maailman ainut ja tärkein tytär. Ja, että sen rakkaus mua kohtaan ei katoa koskaan, oli välimatka ja näkemisten väliajat mitä vain. 

MÄ RAKASTAN MUN ISÄÄNI.<3

Meidän yhteinen juttu on toi laulaminen. Ps. oompa ollu söpö joskus.

Isi mukana ysin luokkaretkellä, siitäkään ei ois selvitty ilman häntä.


Mä oon ehkä ikuisesti kiitollinen tästä hetkestä, tästä kuvasta ja mun iskästä.