Tänäänkin meikä taisteli itsensä ylös ja kyllä kiukutti. Mutta aamu suju pyykkien ja siivoilun merkeissä ja yhden aikaan suuntasin Jennan kanssa kahvitteleen. Aurinko paisto ja sai heittää päälle kevättakin, joten fiilis oli aikas hyvä!
Mietittiin, että paikan täytyy olla semmonen, mihin ihana aurinko paistaa ja päädyttiin Wayne's Coffeehen. Juotiin hasselpähkinälatet siellä ja sanon vaan, että oli pikkusen paljon parempaa, kun se hieman kitkerän makunen, hieman lämmin laten kaukainen sukulainen, jota olen luullut hyväksi. No on sekin hyvää, mutta nyt tiedän jostain PALJON paremmasta. Ah nam, kahvi ja kahvijuomat.<3
Niiden kupposten äärellä höpöteltiin tunnin verran, kunnes Jenna meni mainitteen sanat "Sokoksen salaatti". Nälkähän siinä iski ja eihän sitä nyt kurnivalla mahalla saa olla liikenteessä. Kana-ceasarsalaatti aura-kermaviilikastikkeella. Mä rakastuin. Vaikkakin salaattiin lykättiin hirmumäärä kastiketta, niin ai että miten tajuttoman hyvää se oli. Vai johtukohan se siitä? Hmm. Nojaa, ei sen väliä, tykkäsin.
Ja näin voin myös tunnustaa, että kävin ekaa kertaa sekä Wayne'sissä että Sokoksen Herkussa. Mutta näitten kokemusten perusteella en todellakaan viimeistä.
Samalla reissulla tuli kävästyä alarannassa Laukontorilla fiilisteleen ilmaa ja laivoja. Voi kuinka mun on ikävä laivoja ja saarta, kesää niiden parissa. Oi tule kesä, tule!
Pyörähdetiin myös Bonuskirppiksellä, mutta voi sitä ihmistungosta. Njäh, en pitäny ja lähdettiinkin melko nopsaa pois.
Nyt istun kotisohvalla ja mietin, että kattosinko pari jaksoo Täykkäreitä, kun kerran on noin monta tuntia kellossa jäljellä, jeejee, niin mä teen adjöö, morjesta ja tsau!
Ja hei kuunnelkaa tätä naista ja musiikkia. Hitto miten hyvää on musiikki parhaimmillaan!
Ps. Tulossa kattava kertomus pääni muodonmuutoksesta, kunhan se on saatettu loppuun, mutta tässä nykystä tilannetta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti