Blogin takana takkuisen tukan omistava ikuinen fiilistelijä, pienen Ahto-pojan äiti, sisäistä rauhaa etsiskelevä semihippi ja pikkuhiljaa lappilaistunut tamperelaisakka. Hengellisyys, elämän tarkoituksen pohdinta, sen syvimmän olemuksen löytäminen, minuus, rakkaus, sielunkumppanuus, kissat, ystävät, perhe, musiikki, valokuvaus, kaikenlaiset asiat tämän ja toisten todellisuuksien väliltä, toisin sanoen minuna elämisen ja olemisen seuraamuksia.
Home sweet home @ Tampere. Ei tän voittanutta. Ei toi pääkaupunkiseutu vaan oo mun juttu. Kyä siellä pyörähtää, mutta todellaki vaan kylässä, ja jonku kanssa, joka paikoista tajuaa jotai. Meikä oli niin turisti siellä ja ihmettelin kaikkee, voivoi. Mutta olipahan hauskaa, ei oo pitkään aikaan viettäny tollasta aikaa. Fiilistelyä, musiikkia, tunteita ja elämän filosofiointia. Parhautta. Mutta sitten ilta tiivistettynä:
Tehtii vähä ruokaa..
..ja leivottiin herkkuja..
..jotka nautittiin tietysti viinin kera.
Ja kuten miljoonat muut suomalaiset, jännitettiin lottoa! Voitin euron. Jes!
Tässä me. Ihana Sofia.<3
Nyt taidan uppoutua hetkeks musiikkifiilistelyyn. Oikeasti päässä soi eräs ihana kappale, jonka kuulin eilen ensimmäisen, mutta toivottavasti en viimeisen kerran. Mut on vaikee saada kyyneliin, mutta niin siinä kävi. Lisää siitä toivottavasti joskus. Nyt täytyy tyytyä korvikkeisiin ja laitetaan soimaan ensimmäisenä vaikka tämä, josta kaikki eilen alkoi:
Mä oon vaan niin onnellinen nyt. Tahdon jäädä tähän hetkeen, tähän fiilikseen. Jooko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti