tiistai 29. marraskuuta 2011

Ja tarinaahan riittää...

..ja siksi tiedossa kilometripostaus, mutta nyt on aika päivitellä kuulumisia taas. Viikon aikana on tapahtunu kaikkea ihan laidasta laitaan, jotain maailman parasta ja jotain maailman kauheinta, ei kaikkea pysty vaan käsittää, mitenkä elämä kääntyykin ylösalasin niin yhtäkkiä.

Torstai-perjantai olin töissä Ylöjärvellä, ja perjantai olinki sitte sopinu näkeväni mun hyvää ystävää Jonnaa. Töitten jälkee hengailin himassa ja alottelin yhtä pitempää postausta (siitä myöhemmin si), kunnes Jonttu tuli tänne päähän Tamperetta. Syötiin, juotiin ja katteltiin telkkaria. llan tarkotushan oli, että nähään ja otetaan ehkä parit. Noh, jossain vaiheessa iltaa lähettiin sitte Roosteriin. Meillä oli niin hauskaa, eikä kyllä tarttenu olla hetkeekä yksi, oli joko miellyttävää tai epämiellyttävää seuraa, mutta hauskaa oli :D Siellä soitti joku bändi Aerosmith-covereita ja oli ihan huippu. Tykkäsin ihan toooodella paljo! :) Ihan loistava ilta oli..








Iltaa seuraskin sitten hieman inhottavampi aamu. Tai voiko kutsua aamuks kello kahta päivällä. Lähinnä menin aamulla nukkuun, 7-8 aikaan. Miten, vaikka lähtee baarista pilkun aikaan, se venähtää aina noin, vaikka tuliski suorilta kotiin, tai menis jonku toisen kotiin, niinku perjantaina. Nomutta kuitenki, siittä "aamusta". Ihan ok olo, mutta vähä pää kipee.. Noh, krapulapääkivulla on tapana vaihtua migreeniin jossain kohtaa. Sitten makasinki sängyssä johonki neljään viiteen ja oli ihan kamala olla. Kaikki vähäkin valo satuu silmiin ja pyörrytti ja kuvotti ja sattu päähän. Ja ei, se ei ollut krapula, sen verran tunnen itteeni. Onneks mulla kuitenkin oli hoitaja, joka silitteli päätä ja haki särkylääkettä jne. Alkohan se si iltaa kohti helpottaa :) Ja onneks niin.

Lauantai oli kyllä silti ehkä turhin päivä ikinä, kuhan vaan maattiin. Illalla tosin tuli katteltua Walk the line, ihan huippuhyvä. Oon nähny sen aiemminki, mutta sillon en tienny kauheesti Johnny Cashista muutenka, nykysi ku tietää, niin ymmärsi elokuvaa paljon paremmin ja sai siittä irti paljon enemmän. Ja ihan vaan se Cashin musiikki. Tykkääntykkään ja tykkään. 

Sunnuntaina kävin äitillä syömässä. Oli ihana nähdä äitiä ja juoruiltiin sen kanssa joku pari tuntia, käytiin läpi sen uudet shoppailut jne. Mä rakastan äitiä, sen kans on ihan laatuaikaa aina :)
Sunnuntai käänty tosi ikäväks vaan, kun näin muutamia ystäviä ja kuulin, että eräs meijän tuttu, ja mun hyvän ystävän tosi läheinen ihminen oli tehnyt itsemurhan. Mä en pysty käsittään, miten niin käy. Ja tuntuu niin pahalta nähdä, kuinka oma ystävä on täysin rikki. Eikä pysty auttaan mitenkä, mutta tukena pystyn oleen.

Sunnuntai-ilta menikin sitten aika haikeissa tunnelmissa. Puhuin puhelimessa ystäväni kanssa ja lohduttelin. Mutta mitä tuollaseen voi sanoa. Mikään ei tunnu oikeelta tai tarpeeks ymmärtäväiseltä. Kaikki tuntu niin tyhmältä ja kylmältä. Mutta kai se oli pääasia, että toinen pystyy puhuun. En pystys kuvitteleen tilannetta itelle. Ja oon niin pahoillani sekä ystäväni että muitten tän miehen omaisten ja läheisten puolesta, ite kun en niin hyvin herraa tuntenu. Sytytin silti kynttilät muistolle ja olin hiljaa.

"Plans of what our features hold
Foolish lies of growin' old
It seems we're so invincible, the truth is so cold.

A final song, a last request

A perfect chapter laid to rest
Now and then I try to find a place in my mind.

Where you can stay,

You can stay awake forever.

How do I live without the ones I love?

Time still turns the pages of the book it's burned.
Place and time always on my mind.
I have so much to say but you're so far away."
Sunnuntai-maanantai välisenä yönä en nukkunu silmällistäkään, tiedä sitten miksen, ehkä valvotti toi tapaus, ehkä seuraavan aamun eka työaamuna Prismalla tai muuta, mutta en nukkunu hetkeekä. Mun kanssa yön valvo eräs herra, jonka kanssa onkin tullut vietettyä (ei voi sanoa nukuttua, kun niin ei ole) viimeset kuus yötä. Ei mitenkä suunnitellusti, mutta niinhän siinä vaan on sitten aina käyny. Enkä valita, ollut aika mukava viikko sen miähen kanssa <3 Mutta yö meni jutellessa, ihan kaikesta, miten onkaan niin helppo puhua jonkun kanssa, en oo kai koskaan kokenu mitään tommosta. Tai siis ainaka näin nopeella aikataululla, tämmönen päivä kerrallaan on aika onnistunu homma, ja saa pysyäkin näin. :)

Maanantaiaamun koittaessa meitsi lähti ekaan työvuoroon Presso & Rosse Expressiin ja päivän jälkeen pää tulvi tietoo ja huhhu olin sekasi. Mutta en yhtään väsyny, vaikka en ollutkaa saanu nukutuks ja päivä meni opetellessa uutta ja touhuillessa kaikenlaista. Loppuviikosta uusiks si opettelee, si pitäiskin jo osata ja alkaa tekeen oikeesti töitä :)


Mutta nytten mää vietän oikeestaan ekaa iltaa yksin hetkeen, kattelen salkkareita ja pötköttelen sohvalla, huomenna vasta kahteentoista töihin ja semmosta, jos vaikka kävis hoitaan asioita. Ens kerralla vähän lyhemmin, kiitos ja hei <3

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Kirppari- ja kaverikeskiviikko.

Kiva keskiviikko. Kirpparilöytöjä ja kaverilaatuaikaa. 




Elikkäs kirpparilta tarttu mukaan Leviksen toppi, johon ihastuin aikalailla, toimi tosi monen vaatteen kanssa, kun intouduin kokeileen. Niin ja makso se sen 5e, että johan oli kallista. :D Ja mä en yleensä osta mitään hetken mielijohteesta kirppikseltä, mutta nyt tuli ostettua tommonen joululiina olkkarin pöydälle. En tiä miks, mutta otin sen käsiini ja se kantautu ihan kassalle asti, hinnallahan se oli täysin pilattu, jopa 1e. :D Mutta se oli aika ihana, ja sopii tänne kämppään tuomaan joulufiilistä. Mun teki mieli ostella kaikkee muutakin, kun oon saanu kauan kaivatun kirppisfiiliksen takasin. Pyörin Bonuksella varmaan 1,5h, kävin pöydät läpi kunnolla ja tutkailin ihan kaikkee mielenkiintosta, kirjoja, levyjä, purkkeja ja purnukoita. Noh, koska oon jollain alitajuisella säästökuurilla (haha, yeah right) en sitten tuhlannu rahojani enempää, mutta jotenkin se ehkä harmitti. Taidan lauantaina tehdä kirpparikierroksen..

Kirpparikierroksen jälkeen käppäilin himaan vähän pidemmän kautta, ilma nyt oli mitä oli, mutta mulla oli niiiiiiin hyvä fiilis, että ei paljon haittaa mikään vesisade ja synkkyys! Heh :)
Neljän aikaan lähdin käpsiin Prismalle, jossa oli tarkotus törmätä mun ihanaan ystävään Sannaan, käydä kaupassa ja tulla mun kämpille. No näin tehtiin. Kokkailtiin ruuaks tortilloja ja juoruiltiin parisen tuntia. Ollaan nähty keväällä viimeks, ja kaikkee on kerinny tapahtuun, siis ihan kaikkee, molemmille. Mutta oli niin kiva nähä pitkästä aikaa, että juttua riitti :) 

Nyt mulla on pannari uunissa ja kattelen Greyn anatomiaa sivusilmällä, kynttilät palaa ja lasi vinkkua kädessä. :) Elämä on ihan huippua, tiesittekö?

Niin ja eilen mulla oli kiva ilta, johon kuulu sitä samaa hyvää seuraa, josta oon nyt aiemminki saanu nauttia, hyvää ruokaa ja hyvä leffa. En tiä johtuneeko tää mun ilosuus vaan tän ihmisen seurasta vai mistä, mutta eipähän ainakaan pahenna fiilistä yhtään. :)

Onneks tähän vuodenaikaan mahtuu kaikkia kivoja juttuja, piristäviä ostosreissuja, hyvää seuraa ja laatuaikaa. Niin ja kohta tää masistelukuukausi (vaikken ehkä enää saa kutsua tätä sillä nimellä) on ohi ja saan oikeesti alkaa odottaan JOULUA.

Loppuun vielä fiilistellään (rakastuin tähän biisiin, kun tässä taannoin kattelin Gleetä ja tästä syystä Glee-versio):



tiistai 22. marraskuuta 2011

Winter Hugs.

Mä en oikein oo aiemmin innostunu niistä Uggeista ja muista kopiotohveleista. Mutta sitten mää tallustelin äitin töppösillä tossa jotkut ajat ja nehän hurmas mut ihan täysin. Paitsi, että ne oli vaaleet ja tosiaan äitin, joka haluaa ne takasin. Noh, meitsi innostu sitten tilaan itelle jotkut vastaavat. Mä en todellaka maksa niistä aidoista, vaikka tiedän, että ne on parhaat laatuaan. Mutta ei näillä tuloilla.. Ehkä jossain kohtaa. Mutta nyt mä tyydyin halvempaan malliin, jonka bongasin brandos.fi-sivuja selaillessa. Tilasin itseasiassa kahdet kokeiluun, mutta ne toiset ei vastannu yhtää odotuksia. Mutta nää Friis & Companyn yksilöt mä nyt aattelin kotiuttaa, kun tykästyin. 




Hintakaan ei päätä huimannu, ja lompakkoon jäi vaan alle 50e lovi. Nää on tosi lämpöset ja tykkään suuresti tosta käännetystä reunasta. Ehkä just sen takia nää ei muistuta niitä kaikkia muita töppösiä, vaikka ei kai nääkään nyt hirveen erilaiset ole :D En tiä, tykkään silti ja jalat tykkää kun kunnon pakkaset alkaa. My winter hugs.<3

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Crushin' on someone.

Mulla ei pahemmin ollut suunnitelmia viikonlopulle. Ja voi miten loistava homma se oli. Mä oon viettäny ehkä ihanimman ja rentouttavimman viikonlopun pitkiin aikoihin. Ja näkisitte minkälainen hymy on tän tytön huulilla. Hmh, meitsi on onnelline.

Noh, perjantaina mä touhuilin himassa, siivosin ja muuta. Jotenki tuli tosi hyvä fiilis ku sai aikaseks jotain semmosta. Tulipahan kävästyä Ikeassaki, josta mukaan tarttu vähä tämmöstä pientä sisustuskrääsää, tuoksukynttilöitä ja muunmuassa jouluvalot! Meitsi oli ihan fiiliksissä joulukoristeista ja kaikesta semmosesta siellä, meinasin jo napata itelleni joulukuusen mukaan. Eli jonku muovihässäkän, mutta ei tänne kannata oikeeta kuusta hankkia, ku en ees oo täällä jouluna ja kissat vaan söis sen. Mutta jätin sitten kaiken sellaisen jouluhössötyksen (vielä) sikseen, koska mun joulu ja jouluaaton odotus alkaa 1.12. kun avaan ekan kalenteriluukun. Pitäis ehkä ostaa se kalenteriki, haaveilen jostain mars/fazerin sinisen suklaakalenterista. Tai ehkä salmiakki. Noh, vielä on aikaa hetki miettiä :D

Ja kerranki tän viikon aikana tuli laitettua päälle jotain vähän kivempaa ja mietittyä, eikä vaan niitä mitä kaapista löyty (niinkun työaamuina, jotain lämmintä ja mukavaa).
Ja tämmöseltä näytti:

Kaapista löytynyt, kesällä ostettu laukku, jota hieman rakastan ja kiilakorot, joilla voi kävellä miten kauan vaan :) Rakkautta.


Samaisella Ikea-reissulla kävin postista hakeen H&M-paketin, jota olin odottanu ja se tuli just sopivaan aikaan. Meinaan paketista löyty ihanuustakki, jolla kestän kaiken viiman ja tuulen ja pakkaset!  Ja löyty sieltä semmonen samanmoinen ruutupaita, ku aiemmasta paketistakin, mutta tällä kertaa sinisenä, täyttä rakkautta, voisin käyttää vaan niitä kahta paitaa!! Ja melkein on käytettykkin, nytkin se punanen päällä. Mmmm<3

Ihana karvahuppu, johon saan uppoutua ja kiva, kun saa ton vyötärön kiristettyä, niin on vähä muunneltava. :) Ja paita.<3 ja sen väri.<3
Mutta joo, perjantaina tuli si lähdettyä vähän kylälläkin pyörähtää, Prahassa käytiin juomaan muutamat oluet. Oli kivaa, seura oli hyvää ja sattumalta näin pikasesti Jannee. :)

Niin ja, seurasta puheen ollen, oon viettäny koko viikonlopun samassa, hyvässä seurassa. ;) Unikaveri ollu molempina öinä ja eilinen meni hengaillessa, sain tehdä jollekkin ruokaa taas ja kateltiin vaan telkkaria ja leffoja. Katottiin mm. Paranormal Activity 3, Bad Teacher ja Pihalla. Hmh, mullon niin rento fiilis vaan koko viikonlopusta, että lisää tämmösiä. Ei mitään vakavaa ja kukaan ei vaadi multa mitään, kaikki on vaan niin helppoo ja ihanaa. Niin mitä oon puhunu näistä mun tunteista. että heti hehkuttaa kaikkee ja kaikki on niin hyvi. Hah, mutta tää on ihanaa!! :P

Nyt mä jatkan tätä rentoilua yksistäni täällä ja katton hömppää tv:stä. Laitan kynttilät palaan, saatan maistella viiniä pari lasia tai ehkä glögiä, saas nähä. Illanjatkoja ja kaikkea ihanaa teille muillekkin! <3

tiistai 15. marraskuuta 2011

It's cold out there.

Nyt se iski. Kylmyys. Talvi oi tule jo, tule jo!! Aamulla sai skrapailla auton ikkunoita ja hengitys höyrys ulkona. Ja facebookissa oli "täällä tulee lunta"-päivityksiä, mutta missä on minun lumet täältä Kalevasta?

Jos mä jotain rakastan paljon, niin kunnon valkeaa ja pakkasrikasta talvea. Viime talvi oli ehkä huipuin ikinä!! Sait laittaa päälles niin paljon kaikkea lämmintä, että olo tuntu jo michelinukolta, mutta tiettekö, ei haitannu, koska niin joutu kaikki muutkin!! Tänä talvena on sitä paitsi jo pieniä suunnitelmia, joiden toteuttamista odotan. Muunmuassa matka tonne pohojoseen vieraileen mun rakkaan "isosiskon" luona :) odotan innolla!! Ja sitten pieni pakomatka kylmyydestä etelään, jotta osaa nauttia kaikesta siitä kylmyydestä ja talven ihanuudesta. Siitä Suomen winter wonderland-maisemasta, kun ikkunoissa on jääkukkasia ja kinokset kimmeltää ja kaikki näyttää ihanalta ja valoisalta, vaikka pimeetä onkin.. Hmm, voi että, haaveilen täällä vaan.

Ei mulla mitään erikoista kerrottavaa oo, kuhan kirjottelen ku taas, ylläriylläri, fiilistelen täällä!! :) Mulla on muutenki ihan huippufiilis, vaikak eilen käviki pikku kömmähdys työkkärihommien suhteen.. Noh, selvityksiä eteenpäin ja odotetaan, mitkä päätökset sieltä tulee.. Pahimmassa tapauksessa se siis vaan tarkottaa, etten saa massia sieltä ja saan karenssia 2kk.. noh, odotellaan.. En anna masentaa, koska mullon muuten kaikki hyvin!! :) Synkkä syksy on kohta selätetty ja mä oon saanu elämääni ihania ihmisiä ja uusia kivoja asioita. Maanantaina meen työhaastatteluun tohon vajaan kilometrin päähän, ja niiiiiiiiiin toivoisin, että saisin sen paikan. Oon niin happy feet-yli-ilonen ja pirtee nyt, että voisin rakastaa koko maailmaa. Hih :)

Ps. Niin siis mitään vaikutusta ei oo sillä, että on ihastusta ilmassa. :P

maanantai 14. marraskuuta 2011

Outfits and other stuff.

Mä oikein aina osaa lätkästä postauksiin mukaan näitä "noh, tällästä oli tänään päällä"-hommia, vaikka yleensä otankin kuvan, jos päällä on jotain mistä suuresti pidän tai jossa viihdyn. Jotenkin vaan kun ei tässä kirjotella mitään high fashion-tyyliblogia, niin tuntuu turhalta. Arvostan toki niitä bloggaajia, jotka näin tekee, itse tykkään suuresti nähdä, mitä muut päällensä pistävät ja miten asioita yhdistelevät. :)

Mutta pointsi tässä oliskin sitten se, että kootaan tähän yhteen hommaan nyt muutamia viimepäivien lemppareita.






Tämmösiä tällä kertaa. Noi on kaikki sellasia mukavuusvaatteita ja asuja, joissa viihtyy koko päivän, on ollu just sopivasti päällä ja on nauttinu olostaan. Ja mun mielestä on näyttänyki ihan kivalta :) 

Meitsi on taas niin onnelline. Elämä sujuu, raha- ja työasiat on mallillaan, tutustunu uusiin mukaviin ihmisiin ja nauttinu perheeni seurasta. Jos ja kun osaa iloita pienistä asioista niin huomaa iteki, ku hymyilee hölmönä täällä yksin kotona. Mut nyt teen jotain, mitä en oo iäisyyteen tehny ja alan kirjoittaan mun päiväkirjaan.
Maanantaista kuulee aina suurta valitusta, mutta mä oon ainaki tyytyväinen tähän päivään. Mukavaa alkanutta viikkoa to everybody! <3

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isi, mä rakastan sua.

Isiä on kaikenlaisia, omanlaisia, erilaisia. Jokaisella meistä omamme, lähellä tai kaukana, mielessä, sydämessä tai jossain muualla. Mun isä on pienen välimatkan päässä, nähdään mielestäni liian harvoin, mutta se on silti lähellä, aina mukana ja tallessa muistoissa, sydämessä. Se on mun isi. Ja mä sen tyttö. On ehkä väärin sanoa, mutta saatan rakastaa isääni enemmän kun äitiä. Mutta ehkä se on erilaista rakkautta. Ainakin eri tavoin osoitettua. Isä on mulle maailman tärkein henkilö, enkä pystyis kuvitteleen elämääni ilman sitä. Ja sitten joskus, kun isi ei enää oo tässä maailmassa, noh, mä en edes pysty ajatteleen asiaa, ilman, että nousee tippa linssiin. Mä toivoisin, että jokainen sais elämässään kokee isänrakkautta jossakin muodossa, sillä se on ainutlaatuista. 

Mun piti esitellä vain kaksi kuvaa, jossa ollaan isi ja mä. Mutta löysinkin kuvia etsiessäni jotain muuta, josta tahdon kertoa. Valitettavasti en sitä itseään voi jakaa, koska tahdon pitää pienen yksityisyyden tämän asian osalta. En tiedä miks, mutta löysin vasta nyt videoita mun lakkiaisista. Ja en voi uskoa sitä itkun määrää, joka pääsi, kun videot katsoin. Videot on kuvattu isän puheesta mulle. Isi itki, minä itkin, ja kaikki muutkin pyyhki silmiään. Se fiilis, kun iskä on musta niin ylpee ja kun se kertoo, miten paljon se mua rakastaa. Mä olen todella onnellinen omistaessani sellaisen isän.

Mutta on jotain, joka on vain iskän ja mun. Videoille tallentunut puhe on lähinnä sitä, ku iskä kokoo itseensä, eikä saa paljon sanottua. Mutta mun sydämeen on tallentunut se hetki, kun isi tahto reenata puhetta. Mä sain sillon kuulla koko homman ja itkettiin kaksin. Se oli meijän hetki. Sitä en pysty kertoon mitä se sano, ei ehkä kukaan edes ymmärtäis, enkä edes tahdo. Mutta se hetki muutti jotain meidän välillä. Mä en ollut enää pelkästään isin pikkutyttö, vaan mä tunsin, että iskä arvosti mua ihmisenä ja olisi jatkossakin mun tukena, tilanteessa kun tilanteessa. Mä olin onnellinen. Mulle oli siinä vaiheessa ihan sama pitäisikö isä enää puhetta muiden kuullen, sillä puhe teki muhun sellaisen vaikutuksen. Olin otettu ja onnellinen. Ja samalla varmistui asia, josta olin ollut hieman epävarma aiemmin. Mun isi oli edelleen mun isi ja mä olin sille maailman ainut ja tärkein tytär. Ja, että sen rakkaus mua kohtaan ei katoa koskaan, oli välimatka ja näkemisten väliajat mitä vain. 

MÄ RAKASTAN MUN ISÄÄNI.<3

Meidän yhteinen juttu on toi laulaminen. Ps. oompa ollu söpö joskus.

Isi mukana ysin luokkaretkellä, siitäkään ei ois selvitty ilman häntä.


Mä oon ehkä ikuisesti kiitollinen tästä hetkestä, tästä kuvasta ja mun iskästä.

lauantai 12. marraskuuta 2011

11.11.11 a night to remember.

Mä vietin tuon legendaarisen ja paljon hehkutetun, tämän vuoden suosituimman hää/kihlauspäivän aika kivoissa meiningeissä. Pari työpäivää takana, edessä oli viikonloppu ja tiedossa ilta meitsin Helsingin tyttösen kanssa. Voiko paremmat lähtökohdat olla.

Hain Sofian keskustasta ja kaupan ja Alkon kautta tultiin mun kämpille. Höpöteltiin, valmistettiin (tai minä tein, minä kun taidan se kokki meistä olla) gurmee-illallista sisäfileestä, jonka seuraks kokkailin kasviksia ja ruskeaa sipulikastiketta. Oli hyvää vaikka itse sanonkin, sano Sofiakin niin :) Ja oliko ees kivaa, että sai tehä jollekkin ruokaa! Tykkäsin.
Jälkkäriks oli Rocky Road-suklaata a'la Milja ja Sofia. Eli hieman varmaan sovellettu homma. Suolapähkinöitä, fudge-paloja ja vaahtokarkkeja, tummaa suklaa sulatettuna ja kermaa seassa, koko homma sekasi ja jääkaappiin jähmettyyn. Jumalattoman hyvää eikä voinu syyä liikaa, koska oli tummaa suklaata. Ens kerralla aattelin testata fazerin sinisen kanssa pistaasipähkinöitä ja suolapähkinöitä, vaahtokarkkeja, kuivattuja hedelmiä ja päälle kinuskikastiketta. Ei voi olla ku hyvää ;)

Hyvä ruoka, parempi mieli!

Nameja ja pähkiniä.

NAMNAMIA.
Illan suunnitelmana oli suunnata Jack The Roosteriin katsomaan Sofian ystävän Martinin keikkaa. Valmistauduttiin, tuhottiin 2 l tonkka viiniä ja suunnattiin kaupunkiin. Roosterissa oli melko hiljasta alkuun, mutta yhtäkkiä paikka oli tupaten täynnä ja fiilistä riitti. Keikka oli hyvä, mä niin rakastan jammailla ja fiilistellä musiikkia, antaa sen rytmin viedä ja katsella komeita soittajia. Morjes, nautitiin kyllä ihan täysillä molemmat. Hieman erilainen, mutta aivan loistava ilta. Ja tästä lähtien toi Roosteri voi kutsua useemminkin, ihan sen fiiliksen takia, mikä siinä paikassa on. Eli siis tää oli todellakin mun eka kerta sen paikan sisällä, terassilla olen istunut kerrat jo toisetkin :D





Päällä oli tän hetken suosikkiyhdistelmä, eli toi pirun ihana ruutupaita ja mustat korkeevyötäröiset farkut ja luottokiilakorot. Muu lookki muuten vedettiin tuohon maailman ehkä upeimpaan fiftari/pin-up/rockabilly-tyttötyyliin, harmi vaan, että tukka ei enää sateisen sään vuoksi ollu niin rullalla/töttöröllä mitä se oli. Tunsin itseni todella kotoisaks tossa asustuksessa ja taidan ruveta useemminki viihtyyn tuon näkösenä, mitä eilen. 

Ainiin! Sain mäki oman osani tuosta rakkauden perjantaista ;)

tiistai 8. marraskuuta 2011

Let's get crazy, let's get little stupid.

Näin tänään mun parasta ystävää Sofiaa. Me nähdää nykysi "harvoin", kun meillä menee aikataulut aina ihan ristiin. No mutta, osaa arvostaa sitäkin enemmän noita näkemisiä. Huomenna tosin taidan suunnata sen naikkosen luo Lempäälään, kun se rupes kertoon, että sillon siellä kaikkia herkkuja. Emmää oikeesti Sofiasta tykkää, nään sitä vaan ruuan ja herkkujen takia. ;) No ei ny. Joo o, käytiin Coffee Housessa kahvilla ja söin samalla aamupalani siellä, siis kahden aikaan, todellinen aamupala. Höpöteltiin normaaliin tapaamme siellä ja sitte pyörähdettiin kirjakaupassa katteleen leivonta- ja ruokakirjoja. 

Ja aina se raahaa mut johonki kakkukauppoihin, joissa myydään siis kaikkee leivontaan liittyvää koristeluhässäkkää, vuokia, värejä jne jne mitä ikinä leivonnan saralta mieleen tulee. Ei sillä, voisin ostaa ne kaupat tyhjäks ja ruveta vaan leipoon, mutta kyllä niihin pitkä penni menis. Ja sehän mua kiukuttaakin kun ei ole rahaa. Ja ku ei oikein itelleen vaan viittis leipoo tommosia, mutta sitte ku mullon lapsia, niin joka synttärit tulee oleen niin juhlaa, ku pääsen leipoon kaikkee ihanaa!! :) Sitten joskus...

Tänään sain ihan älyttömän hyvät naurut aamulla, kun luin tän postauksen Aamukahvilla-blogista. Inspiroiduin myös hieman, joten kun kävin hakemassa H&M-pakettini, päätin kuvailla vaatteita hieman pilke silmäkulmassa, "wannabe-malleillen" ja hölmöillen. Paketista löytyi siis ruutupaita ja mustat korkeavyötäröiset farkut. Rakkautta ensisilmäyksellä molempiin ja yhdistelmä toimii!

Iloista viikkoa teille muillekkin toivottelee tämä hölmöilijä! :)









Ps. Voiko olla asiaa, joka nostattais enemmän fiilistä, kun se, että tsekkaat tilis, joka näyttää nollaa ja tiedät rahaa tulevan joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta sitten saatkin tietää, että seuraavana päivänä tilille napsahtaa yli 700e!!! Morjes, se jos mikä piristi tätä synkkää arkee. Aina sanotaan, ettei raha tee onnelliseks, mutta kyllä tässä maailmassa aika onnettomaks vetää, jos oot ihan peeaa.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Iltakävely @ rakkauskaupunki.

Sivistymätön moukka olen, kun en tällaisen sillan olemassaolosta tiennyt.

Frenckelin aukion valot.

Keskutorinäkymää.

Lukutaidottomille: Tampereen teatteri.

Vanha kirkko.

Valoviikot nro. 46

Verkatehdas iltavalaistuksessa.

Hotelli Tammer iltavalaistuksessa.

Sorsapuiston näkymät Tampere-taloon.

Olipa ihanaa ja pimeetä ja rauhallista. NAUTIN!

Been there, done that.

Voi ei mä olen rakastunut. Niin paljon tunteita tuo ihana elokuva, Adventureland, toi pintaan. Ja mä rakastan elokuvia, jotka aiheuttaa mulle tunteita Siinä oli niiiiiiin paljon asioita mun viime kesään liittyen, että koin kaikki tunteet uusiks. Mutta että millä järjellä ne oli koottu yhteen elokuvaan.

Mä tahdon tietyn osan mun kesästä takasin, tarkemmin ottaen heinäkuun. Se oli mun aikaa, mä olin onnellinen, vaikka olinkin juuri eronnu. Nautin hyvästä seurasta, vapaudesta ja rentouduin erinäisin tavoin. Sillon tajusin ekan kerran, että olin matkalla siihen minään, joka tahdon olla. Sillon elämä hymyili ja näytti siltä, että uus alku puhtaalta pöydältä oli juurikin siinä käden ulottuvilla. Sitten tapahtu jotain, en itsekkään tiedä mitä, mutta se onni pirstoutu tuhanteen pikkupalaseen. Niitä palasia tässä on nyt sit kokoiltu ja oon tajunnu jättää turhat palat pois, ja tässä tapauksessa ne turhat palat on ihmisiä ja asioita, joista tahdoin eroon. Laatu korvaa määrän, tässäkin tapauksessa.

Mä olen ihminen, joka rakastuu kovin helposti ja ihastun kovasti, joten muhun sattuukin aika helposti. Otan asiat joskus turhanki raskaasti ja sillai. Jossain kohtaa kesää mua revittiin niin moneen suntaan, että mä olin hajoamassa. Miks oisin antanu itelleni käydä niin? Mä pyristelin eroon muutamasta asiasta ja sain tilalle jotain paljon parempaa. Tai ainakin luulin niin, ne olikin vaan korvikkeita, eikä mikään ollutkaan pysyvää.

Nyt leffan katsomisen jälkeen en tiedä, oonko iloinen vai surullinen. Lähinnä ehkä mullon haikee olo. Mä muistan, kun mä nukahdin hymyssä suin ja aamulla herätessä, oli hyvä fiilis, koska oli asioita, jotka teki mut onnelliseks. Tai ainaki asioita, joilla pysty pakeneen hetkeks todellisuutta. Ja yks ainut paikka, johon pakenin, koska siellä ei ollut käynyt vielä mitään pahaa. Siellä on ja pysyy eräs kesän parhaista illoista ja jota en koskaan tuu unohtaan. Siellä tuli vietettyä myöhemmin kesällä hetki jos toinenki, yksin tai jonkun kanssa, eikä koskaan tullut lähdettyä sieltä surullisena.


Mun turvapaikka.

Noh, tulipahan taas fiilisteltyä.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Movie maraton.

Mähän siis rakastan katsoa elokuvia kotona, suureen tyyny- ja vilttikasaan kääriytyneenä ja hyvien eväiden kanssa, mielellään myös hyvässä seurassa.
Noh, tänään puuttuu hyvä seura, paitsi tietysti oma seura, paras seura. Eväätkin on vähän nihkeet, mutta leffat sitäkin parempia. 

Mä saan aina kuulla mun mieltymyksestä disney pixar-elokuviin. Kuulemma ei oo kovin aikuista katsoa lasten leffoja. MUTTA, voiko mikään olla parempaa, kun loistava ja hauska lasten animaatioelokuva? Hyviä esimerkkejä on Toy Storyt, ne saa mut esim. itkeen jossain kohdissa!! Ice aget, ihan loistavat naurut saa monessa kohtaa ja mä oikeesti jännitän miten niitten seikkailut onnistuu!! Kung fu Panda, nauroin ihan kippurassa monesti ja saatoin liikuttuakin välillä, koska sitä pullukkaa kiusattiin. Noh, tänään aion katsoa tän jatko-osan. Saas nähä tykkäänkö englanninkielisenä siittä, mutta minkäs teet kun ei oo rahaa mennä vuokraileen ;) 




Sitten seuraavana Ryan Reynolds-putki. Telkkarista tulee Neloselta Adventureland, jota tähdittää mun mielestä aika hyvät näyttelijät, Kristen Stewart (Twilightin Bella), Jesse Eisenberg ja Ryan Reynolds. Teinidraamahömppää tiedossa siis. Me likey! 
Ja sitten myöhemmin aattelin katsoa The Change-Upin, josta oon nyt kuullu monelta hehkutusta, että olis hyvä ja hauska. Nooh, minäpä tän testaan. Ja onhan siinä tuo iki-ihana Ryan, joten jaksaa sen varmasti senkin puolesta katsoa ;)




Leffakuvat täältä.

Niin ja vinkkailkaa hyviä leffoja, mä otan mielellään uusia tuttavuuksia vastaan, koska aina on aikaa katsoa hyvä elokuva!

torstai 3. marraskuuta 2011

Picture it!

Kerrankin ajoissa, eikä pääse talvi yllättämään.

Ja pestyäkin se tuli.

Mun pikkukilpuri.
RUOKAA.

Tortillojen täytteeks tätä..
..joka näyttää tältä..

..tätä..

..tätä..

..näitä..

 ..ja hyvää oli!
NAMM.