Don't ever grow up!

Tänää on ollu aivan mahtava päivä! Sai nukkua pitkään ja nauttia aamupalansa ihan rauhassa. Sitte ruvettiinki valmistautuun kylille lähtöön.. Suunnitelmissa oli käppäillä Draiville hakeen auto lainaan työkaverilta ja lähteä käymään Kittilässä kirjastossa ja näinhän me tehtiin.

Ja nyt täytyy sanoa, että oikeasti, Kittilän kirjasto, parasta antia tuolla kylällä. Siellä oli mm. Sofi Oksasen uusin teos, ei tarttenu jonotella taikka palauttaa viikon päästä, ihan normilaina-ajalla sen sai. Ja kaikkia muitakin uutuuksia ja hienouksia, ihan mahtavaa! Harmi, että sinne on matkaa, nii ei pääse kovin useen käymään. Mutta kuukauden välein hirveä määrä luettavaa, eikös se sovi? :) Tällä kertaa mulla tarttu matkaan Sofi Oksasen Puhdistus ja David Nichollsin Sinä päivänä. Toivottavasti ovat hyviä!

Tultiin takasi Leville kolmen jälkeen ja käytiin vuokraamassa sukset. Oikeasti, minä vihaan hiihtämistä ja niin tuo mun kämppiksenikin. Mutta siksipä ollaan oltu varmasti niin hauska näky siellä vuokraamossa että laduilla. Hahah, mutta monien kirosanojen, naurunpyrskähdysten ja parin kaatumisen jälkeen me oltiin onnellisesti hiihetty melkeen kolme kilometriä! :D Saavutus sekin.

Hiihtämisen jälkeen tehtiin kauppareissu ja käytiin Draivilla kiusaan työkavereita, eli syömässä. Työkaveri heitti meijät kämpille, jossa sauna ootteli jo lämpösenä, kiitos toisen kämppiksen. Oli niin ihana päästä rentoutuun saunaan ja nauttiin kuumista löylyistä tämmosen aktiivisen päivän jälkeen.
Mutta vielä oli suorittamatta yks päivän suunnitelluista aktiviteeteista, eli piparkakkuoperaatio. Meijän PITI tehdä maitolaituri, kyllä te tiiätte, niitä maalla olevia punasia pikkumökkejä tienpielessä. Noh, ei tehty ei, kun rakas kämppikseni kysäs tuossa yks päivä, että "Niin me tehhää mattolaituri", johon minä tyynesti vastaan, "Joo.. EIKU EI, maitolaituri!!", mutta siitähän se ajatus sitten lähti ja täällä on ollu tänää niin aikuiset ihmiset keittiössä puuhaamassa, ettei hyvä tosikaan. Naurua on riittäny ja mielikuvista.

Tää on sitä paitti jotain, mitä mä tahdon säilyttää. Tän lapsenmielisyyden ja sen, että paskat ja inhottavat asiat voi olla maailman parasta, kun ne jakaa jonku samoinajattelevan kanssa. Niistä voi tehdä hauskoja, kun vain tahtoo. Se on asenteesta kiinni ja hups vaan, saatat saaha elämäs parhaita muistoja tuollasista! Meillä on ollut niin hauskaa tänää ja oon nauttinu niin paljon, että oikeasti, voin sanoa, että tää on ollu tähän asti paras päivä täällä. Kiitos Katja.

Mutta pitemmittä puheita kuvasaldoa tältä päivää ja sitte tää tyttö painuu untenmaille, voin kertoa, että väsyttää!