Kiitos vierailusta muru, oot ihana.
Blogin takana takkuisen tukan omistava ikuinen fiilistelijä, pienen Ahto-pojan äiti, sisäistä rauhaa etsiskelevä semihippi ja pikkuhiljaa lappilaistunut tamperelaisakka. Hengellisyys, elämän tarkoituksen pohdinta, sen syvimmän olemuksen löytäminen, minuus, rakkaus, sielunkumppanuus, kissat, ystävät, perhe, musiikki, valokuvaus, kaikenlaiset asiat tämän ja toisten todellisuuksien väliltä, toisin sanoen minuna elämisen ja olemisen seuraamuksia.
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Koti-ikävä.
Siitä ei saisi puhua, sitä ei saisi potea. Mutta podempa kuitenki. Ja koti-ikävää täällä kävi lievittämässä Juuso. Oli ihana nähä ja muistaa, että kotona on jotain mikä oottaa keväällä. Mutta muistutus, että minun pitää nyt vaa elää minun tunturielämää täällä ja olla murehtimatta kotijuttuja. Mun elämä on täällä nyt ja se menee ihan ohi, jos en keskity siihen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti